* LUONTEESI ON KAUSI-ILMIÖ *


Yksi, kaksi ja monta - universaalit tyypit (1/1)

On vanha vitsi, että jossain on olemassa niin yksinkertainen kulttuuri, että se tuntee vain lukusanat yksi, kaksi ja monta. Trijata-hypoteesissa katsotaan, että universumi on tällainen, yksinkertainen systeemi. Koska universumi on "aivoton", se noudattaa kaikessa vähimmän vastuksen periaatetta, ja tämän periaatteen mukaisesti kaikkeus organisoituu itsestään niin, että kaikilla sen ilmiötasoilla on mahdollista nähdä ilmiösarja yksi-kaksi-monta.

Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine vety ilmenee kolmena isotooppina, joissa atomeita on yksi, kaksi tai kolme. Kun katsoo tähtitaivasta, näkee yksittäisiä tähtiä, kaksoistähtiä ja tähtijoukkoja, joiden minimi on kolme jäsentä. Tähtijärjestelmien avulla oivaltaa myös mutkaistumisen lain. Avaruudessa liikkuvan yksöistähden liikerata on lineaarinen, kun taas kaksoistähdet muodostavat oskilloivan parin. Jos mukana on kolmas tekijä, muuttuu järjestelmä epälineaariseksi, ja sen kuvaamiseen tarvitaan useita, jopa äärettömän monia termejä. Universumin voi näin pelkistää kolmenlaisiin värähtelyihin: lineaarisiin, joiden muoto on 1-1-1-..., oskilloiviin (1-2-1-2-...) ja kaoottisiin (1-3-2-5-7-1-4-0-...).

Toisella tasolla tämä kolminaisuus ilmenee yksittäisissä tähdissä. Jos tähti on perusluonteeltaan stabiili, sen lämpösäteily on muotoa 1-1-1... Säännöllinen muuttuva tähti oskilloi sarjassa 1-2-1-2.., mutta epäsäännöllinen muuttuja on kaoottinen (1-3-2-5-7-1-4-0-...)

Trijata-hypoteesissa tätä kolmikantaa sovelletaan elävien olentojen luonteiden analysoimiseen. On olemassa stabiileja olentoja sekä oskilloivia ja kaoottisia. Yksittäinen olento on levossa stabiili, mutta esimerkiksi paritellessaan se oskilloi ja paetessaan saalistajaa se käyttäytyy kaoottisesti.

Oheinen kuva näyttää luonteita muovaavan valokartan. Alareunassa juoksee perinteisten tähtimerkkien jono, muistuttamassa siitä että vastaa vuoden jakoa kahteentoista.

valorata.jpg

Artikkelissa 1 sivu