* LUONTEESI ON KAUSI-ILMIÖ *


Evoluutio ajassa ja paikassa (1/1)

1179431248


ASTROLOGIA UUSIKSI - MIKSI JA MITEN?
Miksi astrologiaa pitäisi uudistaa? Skeptikon silmin se on esitieteen asteelle jäänyttä myyttien heijastelua taivaanilmiöihin, joista laaditaan ennusteita ja luonnekuvia. Kun vielä tähtimerkitkin määritellään väärin, eivätkä astrologit osaa tieteellistä metodia eivätkä teoriaa, on haaste ilmeisen toivoton. Niillä kentillä ei ole kultaa.
  
Astrologiaa tutkiva ja soveltava useimmiten toivoo, että olisi selviä ohjenuoria siitä, mikä ja mitkä horoskoopin kymmenistä, sadoista, ja jopa tuhansista osatekijöistä ovat tärkeimpiä. Miten syntetisoida kymmenkunta taivaankappaletta, kaksitoista merkkiä ja huonetta ja kuunsolmut itsessään, keskinäisissä suhteissa ja yhteisesti? Jos mukaan otetaan asteroideja, kentaureja ja kuvitteellisia planeettoja, nousee synteesin osasten määrä satoihin tuhansiin.

Tarvitaan suursiivousta, jotta voidaan selvittää se, miten luonnetyypit ilmaantuvat perimän ja ympäristön rytmisestä vuorovaikutuksesta.

Länsimainen horoskooppi kuvaa taivaankappaleiden sijainteja ja suuntia syntymähetkellä ja syntymäpaikalta katsottuna.
Länsimaisessa astrologiassa laskelman viitekehykset ovat kevätpäiväntasaus (taivaallinen tilanne) ja horisontti (maallinen tilanne). Auringon, Kuun ja planeettojen sijainnit ilmoitetaan suhteessa molempiin.

Esimerkiksi Albert Einstein syntyi 6,5 vuorokautta ennen kevätpäiväntasausta ja puoli tuntia ennen keskipäivää. Horisontin alapuolelle laskeutunut kuu oli viimeisessä neljänneksessä.
 
Sen lisäksi laskelma ilmoittaa planeettojen sijainnit alkaen Merkuriuksesta kaukaisimpiin ulkoplaneettoihin asti.

Perinteinen astrologian vastainen skeptisismi on nähnyt tähänastisessa kaksi ajatusvirhettä.

Ensimmäinen kritiikki on huomauttanut astrologeja siitä, että kun kaldealaiset ja hellenistiset astrologit määrittelivät tähtimerkkien luonteet, he ammensivat tähdistöihin liittyvästä mytologiasta, joka nykytieteen silmin on täyttä satua projisoituna tähtitaivaalle.

Taivaalle vedetyt tähdistöjen rajat ovat mielivaltaisia ja sideeriseen (eli tähdistö-) eläinrataan päätyneet kaksitoista ovat hyvin erisuuruisia, eivät siistejä 30 asteen siivuja. Planeetat käyvät myös eläinradan ulkopuolisissa tähdistöissä.
Miltä kuullostaisi Mars Orionissa tai Pluto Ajomiehessä?

Tämän kritiikin perusoletus on se, että astrologien ajatellaan ajattelevan niin, että syntymään vaikuttavat voimat tulevat tähdistöistä, joihin ohikulkevat planeetat ikään kuin sormina osoittavat. Tähdistön mystisen, myyteistä johtuvan voiman ajatellaan kanavoituvan planeetan kautta viattomaan vastasyntyneeseen.

Koska mitään tällaisia voimia ei ole todettu eikä mitattu, voidaan astrologiaa pitää satuajatteluna.

Tähdistöt eivät kuitenkaan ole ensisijaisia. Astrologian syntysijoilla Babyloniassa niitä tutkittiin ja määriteltiin, mutta kalenterin perustaksi tuli kevätpäiväntasaus (kpt) jo 700-luvulla eaa.
Jo silloin määrittyi vuodenaikojen mukainen ns. trooppinen eläinrata, joka on auringon näennäinen reitti vuoden aikana maasta katsottuna. Tämän reitin vaiheita ovat päiväntasaukset ja -seisaukset (engl. tropics).

Trooppisen zodiakin alkuaikoina kpt sijaitsi Oinaan tähdistössä, josta tuli myös kuukauden mittaisen ajanjakson eli trooppisen merkin nimi.

Maapallon kiertoliikkeessä ilmenevän prekession [http://fi.wikipedia.org/wiki/Prekessio] takia kpt siirtyy myötäpäivään, ollen nyt jossain Vesimiehen ja Kalojen tähdistöjen sumeassa välimaastossa.

Koska useimmat länsimaiset astrologit eivät ota prekessiota huomioon, ajattelevat skeptikot, että planeettasormien kanavoimat mystiset (lue: olemattomat) tähdistövaikutukset määrittyvät nyt väärin. Kun länsimainen astrologi sanoo, että Einsteinin Uranus oli Neitsyeen merkissä, voi skeptikko sanoa että ei ole, sehän on Leijonan tähdistössä.

Länsimainen astrologi koettaa todistaa, että Uranus on 151,3 asteen päässä kevätpäiväntasauksesta, josta katsottuna Neitsyeen merkki kattaa asteluvut 150-180 eli viimeisen kuukausisektorin ennen syyspäiväntasausta.

Väärän eläinradan diskurssi johtuu yhtäältä skeptikkojen nominalistisesta pahansuopaisuudesta ja toisaalta siitä, että vuodenaikazodiakin määrittäjät nimesivät trooppiset kuukausijaksot eläinradan tähdistöjen mukaan, vaikka tähdistöt eivät enää olleet ajanlaskun perustana. Niinpä länsimainen astrologia määrittää Neitsyeen merkin siksi 30:n asteen kaareksi, joka edeltää syyspäiväntasausta, riippumatta siitä, missä tähdistössä se sijaitsee.

Länsimaisessa astrologiassa siis ajatellaan niin, että planeetan sijainti ja merkitys on sidottu maapallo-aurinko-dynamiikkaan, ei tähdistöihin. Tästä pidetään kiinni tälläkin sivustolla, mutta sillä rajauksella että vain Aurinko ja Kuu ovat relevantteja.
 
Intiassa käytetään edelleen tähdistöpohjaista eläinrataa, jonka merkkimääritykset eroavat länsimaisista. Niinpä siellä katsottaisiin, että Einsteinin Uranus on Leijonassa. Tosin sikäläisessä praktiikassa ei yleensä oteta huomioon uudella ajalla löydettyjä planeettoja.

Trijata-projekti rakentuu vuodenaikojen perustalle ja siksi perinteistä horoskooppia voi helposti käyttää modernin "kronoskoopin" määrityksessä. Erotetaan vain vahvat signaalit heikoista.

Syntymäajankohdan vahvat signaalit ovat maisemassa ilmeisiä. Einsteinin kohdalla ne olivat lopputalvi, kuun viimeinen neljännes ja lähes keskipäivä. Jokainen ulkonaolija saattoi todeta että on valoisaa mutta melko viileää. Lähimmät merenkävijät tiesivät kuunvaiheesta, millaisia vuorovesiä on luvassa.

Dynaamisen teorian ansiosta tiedämme, että lukemattomat luonnonilmiöt tahdistuvat ympäristön säännöllisten vahvojen signaalien kanssa. Ilmiöllä on nimi entrainment, joka merkitsee "mukaansa vetämistä".
Niinpä enempiä miettimättä heräämme aamulla ja nukahdamme illalla, naisilla on kuukautiset ja parta kasvaa kesäisin nopeammin kuin talvella.

Syntymämaiseman vahvat signaalit muodostavat sen aikasarjan, johon elollisten olentojen pakko sopeutua tropismein ja joista muodostuu ajallinen eli kronologinen osa perimää. Tieteenalojen sisällä tämä mekanismi liittyisi epigenetiikan kronobiologiseen osioon.
 
Kaikki muu horoskooppiin merkitty - siis planeetat Merkuriuksesta Erisiin toimii heikkojen signaalien tasolla. Niiden tutkiminen on aivan eri asia kuin vahvojen signaalien. Olisi suuri työ listata niitä lukemattomia ilmiöitä, joita esim. huhtikuu tuottaa luonnossa; miten päivien piteneminen näkyy lintumaailmassa ja nisäkkäiden ihokarvojen kasvunopeudessa.

Planetaaristen heikkojen signaalien vaikutus ei ole suoranaisesti kausaalinen. Ne ovat liian heikkoja pärjäämään vuodenajoille tai päivänkierrolle.
Sen sijaan ne voivat toimia pitkäjaksoisina aikamerkkeinä (biologian zeitgeber - ajanantaja), silloin kun tarvitaan kahdentoista (Jupiter) tai 29 (Saturnus) vuoden välein tulevaa lähes äänetöntä piippiä.

Lajit hyötyvät siitä, että se edustajilla on yhteinen kronologia.  Esim. kun taivas on sopivasti valoisa, alkaa kiima-aika. Toisenlainen taivas tuottaa kaikille muuton etelään tai talviunen. Lajien joukossa ihminenkin on aina ottanut vuodenajat huomioon.

Viimeinen tieteellisen ajattelun alue, jonne kronobiologia ei vielä ole tunkeutunut, koskee ihmisten (ja muiden maanpäällisten olentojen) luonteen käymistä yksiin syntymäajankohdan vahvojen signaalien kanssa. Tämä on Trijata-projektin asia.

Kevät ei tietenkään leimaa vastasyntynyttä, tehden tyhjästä taulusta aktiivista työhullua, vaan sen valoisa sormi herättää perimästä hormonien avulla ne aktiiviset vasteet, jotka sinne ovat 3,7 miljardin kevään aikana sisäistyneet. Syksy ja talvi nostattavat omat vasteensa, neutraalimmat ja passiivisemmat.  

Koska biologiset vuodenajat kestävät nelisen kuukautta, on niillä superdeterminoiva vaikutus vastasyntyneen mielen ja maailmankuvan rakentumiseen. Kun minuuttikin on vauvalle puoli ikuisuutta, on hitaasti taustalla etenevä ja vaihtuva vuodenaika  ikuisuuden mittainen.
Siksi se määrää identeetin, joka on joko aktiivinen, neutraali tai passiivinen. 

IDENTITEETTI           trooppiset merkit               Trijatassa
aktiivinen    kpt-120°   oinas härkä kakss krapu       katti
neutraali     120-240   leijona neitsyt vaaka skorp    ruusu
passiivinen 240-kpt    jousim kauris vesim kalat      tähti
 
Päivänkierron vaihe on nopeimmin vaihtuva vahva signaali. Tasalämpöisyyden ansiosta nukumme kesät-talvet noin kolmasosan vuorokaudesta. Heräämisalttius nousee keskimääräisen auringonnousun aikaan, kello kuudelta aamulla.

Sikiö oppii jo kohdussa että tiettyyn aikaan päivästä äiti on aktiivisempi ja tiettyyn aikaan passiivisempi. Vähimmän vastuksen periaatteen mukaisesti vastasyntyvä omaksuu syntymähetkensä energiatason malliksi koko elämän ajalle
        
                           syntymäkellonaika
                      6-14          14-22      22-06
OLOTILA       aktiivinen  neutraali passiivinen
Trijata-termi   loistava     rento      viileä
In English      Shiny        Easy       Cool


Trijata-hypoteesi ammentaa lajien vuorokautisen, kuukautisen ja vuotuisen käytöksen seurannasta, ei antiikin myyteistä eikä tähdistöistä. Sivuston muissa osissa tulkitaan näitä tekijöitä.

Artikkelissa 1 sivu